Jatkamalla palveluun hyväksyn evästeiden käytön (tietosuojaseloste) ja vakuutan olevani vähintään 18-vuotias (palvelun ehdot).
Masennuksen voittaminen
Käyttäjä tarjoaa apua masennusoireisiin
Kiusaaminen, alkoholistiperheessä eläminen, hylätyksi tulemisen tunne, väkivaltainen parisuhde, päivittäiset kivut.... Nuo ovat osa esimerkkejä siitä, mitkä asiat elämässäni ovat aiheuttaneet minulle masennusta. Valehtelisin, mikäli väittäisin päässeeni masennuksesta täysin yli, mutta olen onnistunut selättämään sen niin, ettei se enää vaikuta päivittäiseen elämääni. Aikaisemmin se saattoi lannistaa minut täysin siten, että jäin vain sänkyyn makaamaan ilman halua tehdä mitään. Nykyisin olen saanut arjen toimimaan ja pyöritän sitä kykyjeni mukaan, antamatta masennukselle enää valtaa.
Olen käynyt terapiassa 13-vuotiaasta asti koulukiusaamisen ja perhetilanteen päästessä lopulta siihen pisteeseen, että päädyin viiltelyn vuoksi suoraan puoleksi vuodeksi suljetulle osastolle. Kävin seitsemännen luokan loppuun sairaalakoulussa. Elämässä ei vain ollut mitään mieltä ja halusin vain kuolla. En kokenut olevani hyödyksi kenellekään. Koin, että vanhempani olivat hylänneet minut juuri, kun olisin vielä tarvinnut kaikkein eniten apua, sillä samaan aikaan alkoi yhä nykyisinkin vaivaava kipuoireilu. Pari vuotta myöhemmin ajauduin huonoon seuraan, mukaan lukien ensimmäinen väkivaltainen parisuhde.
Välillä oli valoa tunnelin päässä ja elämä tuntui sujuvan, menin naimisiin kunnollisen miehen kanssa, mutta sitten sekin suhde kaatui toisen alkoholisoiduttua. Sitä seuraava suhde oli puolestaan taas väkivaltainen miehen sairastuttua post-traumaattiseen stressioireyhtymään seurustelumme aikana. Välit vanhempiin olivat aikuisiälläkin huonot, erityisesti äidin kanssa, jolle tunnuin olevan vain puhelinterapeutti ilman minkäänlaista vastakaikua. Olen kärsinyt asunnottomuudesta ja päihdeongelmista, mutta selvinnyt niistäkin.
Lopulta pääsin psykoterapiaan ja sain vihdoin kattavaa apua kaikkiin ongelmiini. Nyt olen vihdoin päässyt elämässä oikeasti eteenpäin ja olen kunnollisessa, itseni arvoisessa parisuhteessa sen sijaan, että tyytyisin suhteeseen, joka täyttäisi vain osan tarpeistani. Olen ottanut asenteen, että ihmiset saavat hyväksyä minut sellaisena mitä olen tai sitten olla hyväksymättä. Olen myös todennut, että synnyttäminen ei tee toisesta äitiä, vaan sen pitää tapahtua tekojen kautta. Välit vanhempiinkin ovat nyt jo jotenkuten korjaantuneet, mutta sillä saralla riittää toki vielä töitä. Sain kuitenkin viimeinkin rohkeutta puhua suuni täysin puhtaaksi.
Avuksi voin tarjota niin kuuntelevaa korvaa kuin elämäni aikana oppimia konsteja siihen, kuinka asioista voi päästä yli. Ota yhteyttä ja kerro, millaista apua haluat, niin katsotaan, mitä voin tehdä. Kaikki meistä ovat kuitenkin yksilöitä, joten kaikilla eivät toimi samat asiat. Olen käynyt elämässäni niin paljon erilaisia asioita läpi, että pystyn monissa tapauksissa vähintään ymmärtämään, miltä sinusta tuntuu. Toki tämä siinä rajoissa, missä kukaan pystyy toista ymmärtämään, sillä me kaikki koemme samankaltaisetkin asiat eri tavoin.