Jatkamalla palveluun hyväksyn evästeiden käytön (tietosuojaseloste) ja vakuutan olevani vähintään 18-vuotias (palvelun ehdot).
Vertaistukea ahdistuksesta kärsiville
Käyttäjä tarjoaa apua ahdistusoireisiin
Hei kaikki!
Jos kaipaat vertaistukea ja kuuntelijaa, lue tämä.
En tosin tiedä, miten aloittaisin. Kirjoitin ensin, että olen 30-vuotias tyttö, mutta se kuulostaa vähän omituiselta. Kolmekymppisen pitäisi olla jo nainen eikä tyttö. Ehkä en osaa sanoa itseäni naiseksi, koska olen edelleen tosi lapsekkaan näköinen, todellinen babyface. Takkutukkainen, kömpelö, hassu.
Olen aina ollut tosi herkkä ja jo lapsesta saakka päässäni on vilistänyt miljoona ajatusta sekunnissa. Lapsena pelkäsin vähän kaikkea, esimerkiksi välillä seisoin öisin vanhempieni sängyn vieressä kuuntelemassa, että he varmasti hengittivät. Olen myös aina ollut kova jännittämään ja jännitys oireilee minussa vahvoina fyysisinä oireina. Murrosikäisenä aloin punastelemaan; aina kun itkin, nauroin, pelästyin tai jännitin, kasvoni ja rintakehäni ilmestyivät täyteen räikeän punaisia laikkuja. Punastumisen pelko tietenkin lisäsi punastelua entisestään.
Varsinainen ahdistuneisuus minuun iski samasta syystä kuin niin moneen muuhunkin; minua kiusattiin koulussa. Eristäminen, nimittely ja töniminen saivat minut niin kovaan henkiseen lukkoon, etten selviytynyt siitä yli kymmeneen vuoteen.
Esiintymiskammo, sosiaalisten tilanteiden pelko (kaupan kassoista naapureihin saakka), erilaiset pelkotilat, paniikkikohtaukset ja rintakehässä painavana tuntuva ahdistus ovat minulle tuttuja.
En kutsuisi itseäni parantuneeksi, mutta olen päässyt monessa asiassa todella paljon eteenpäin. Löysin itselleni sopivan työn ja olen kokenut paljon hienoja asioita.
Voit kirjoittaa minulle, jos haluat kuulla joitain vinkkejä, jotka ovat auttaneet minua selviytymään ahdistuksen kanssa.